Mitä kansainvälinen matkailumarkkinointi tuottaa? Case: Helsinki

Jatkan viime keväänä tehtyä katsaustani Suomen matkailukohteiden kansainvälisistä markkinoista? Edellisistä tein vertailuja eri matkailukohteiden välillä vuoden 2015 Tilastokeskuksen matkailutilastoilla. Erot olivat melko suuria ja jotkut kohteet selkeästi ovat toimineet johdonmukaisesti hankkiakseen erityisesti myös kansainvälisiä vieraita kotimaisten lisäksi. 

Lupailin silloin laskelmia, tuottaako tuo kansainvälisillä markkinoilla toimiminen mitään? Ovatko panostukset matkailualueiden kohdalla sellaisia, että ne tuottavat matkailutuloa kerrannaisesti enemmän kuin panostukset? Mielenkiintoista on nähdä, että toimitaanko liiketaloudellisesti oikeilla markkinoilla? Tai tuottaako jotkut markkinat sekä yöpymisiä, viipymää että matkailutuloa - ja kuitenkin alueen DMO, DMCt tai matkailuyritykset puuttuvat kokonaan markkinoilta? Tein myös markkinaosuusvertailuja VisitFinlandin ja sellaisten markkinoiden välillä, joissa VisitFinland ei toimi. Määritteleekö markkinoille pääsyn helppous sitä, minne Suomen matkailuelinkeino panostaa? DMOn näkökulmasta minua kiinnostaisi toimia markkinoilla, jotka tuottavat alueen matkailulyrityksille liiketoimintaa - toivottavasti voittoa tuottaen. 

Käytettävissäni on tutkittavan datan osalta Tilastokeskuksen ja VisitFinlandin yöpymis- ja saapumistiedot kansallisuuksittain. Rahankäytön osalta on kaksi lähdettä, jotka molemmat ovat VisitFinlandin esittämiä yöpymistilastot ja rahankäyttö kansallisuuksittain. Intian ja Puolan osalta on esitetty vielä erikseen yksittäisen matkailijan rahankäyttö. Käytettävän datan tulosten osalta haasteita sen käytössä ovat olleet mm.:

• rahankäytön osalta on käytetty pyöristyksiä jo saadun datan kannalta
• rahankäyttö ei välttämättä jakaudu matkailualueellisesti tasan jo sen vuoksi, että kaikkia matkailupalveluita ei ole tarjolla joka kohteessa
• tässä on käsitelty vain niitä matkailijoita, jotka yöpyvät kohteessa ja näin ovat Tilastokeskuksen tilastoinnin piirissä; päiväkävijät eivät tilastoidu eikä siten huomioidu tässäkään selvityksessä
• yöpymisissä on käytetty tietokantanta rekisteröidyissä majoituskohteissa yöpyneitä asiakkaita
• olemme saadun datan osalta yhdistäneet sekä vapaa-ajan että liikematkustajien yöpymiset ja saapumiset
• Intian ja Puolan matkailutulovaikutukset perustuvat toisenlaiseen dataan
• Kiinan luvuissa on myös Hongkong
• selvitykseni kattaa vain 17 markkina-alueelta (=maasta) tulevia matkailijoita eli se ei kata kaikkia markkina-alueita, joista Suomeen tulee vieraita matkailijoina
• data käsittää vuotta 2015, koska kuluvaa vuotta on vielä jäljellä ja tarjolla olevaa dataa mm. rahankäytöstä ei ole saatavilla

Case Helsinki