TOP 46 suomalaiset matkailukohteet vuonna 2015 - osa 2

Julkaistu 16.3.2016

Tällä kertaa tarkastelussa osassa 1 mainitut kohteet, mutta nyt huomioni on kiinnittynyt vain ulkomaisiin vierailijoihin yöpymisten, todellisten saapuneiden sekä viipymän kautta rekisteröityneissä majoituskohteissa.  Järjestys meni aika paljon sekaisin eli selkeästi Suomessa on kohteita, jotka painottuvat enemmän kotimaan markkinoille kuin ulkomaan vastaaviin ja päinvastoin. Jos on haluja saavuttaa ulkomaisia vierailijoita on olemassa, niin ko. kohteissa ainakin kapasiteettia pitäisi olla majoitusten osalta. Toinen asia on, onko nämä kohteet riittävän vetovoimaisia, palveluinfra tyydyttämässä ulkomaisten toiveita tai onko yksinkertaisesti kohde saavuttamattomissa tai jopa ulkomainen myyjä ei ole tietoinen tällaisen kohteen olemassaolosta. 

Helsinki jälleen otti ykköspaikan ja on melko suvereeni volyymeissa. Viipymä on kyllä tippunut vuosikymmen takaisista luvuista kuin se kuuluisa "lehmän häntä". Tätähän on perinteisesti painanut alas mm. lähimarkkinoiden merkitys ja työmatkustus (ei siis kokous- ja kongressimatkat). Nyt uutena asiakasryhmänä ovat aasialaiset, jotka perinteisesti ovat tehneet runsaastikin Eurooppa-kiertomatkoja ja viipymä pakosti jää lyhyeksi. Miten valtakunnallinen stop over -kampanja onnistuu muuttamaan tätä mallia jää nähtäväksi. Japanilaisten osalta kesti kehittyä ja "kypsyä" 1960-luvun puolesta välistä 2005 - 2006 nähdä Suomi "monodestinaationa" myös yksittäisten matkailijoiden osalta. Ryhmämatkailussa vielä vajaa 10 vuotta sitten yli 80 % Suomeen suuntatuneista japanilaisryhmistä suuntasi kesäsesonkina Helsingistä suoraan Tukholmaan ja jatkoivat pohjoismaista kiertomatkaansa. Talvi oli onneksi Lapin ansiosta lohdullisempi. Voi kun tuo revontulien intensiivinen näkyvyyden sykli olisi hieman lyhyempi kuin joka 14. - 15. vuosi! Muutenkin erityisesti japanilaiset nuoret naiset ovat olleet tärkeänä suunnan näyttäjänä yhdessä tai vain muutamassa maassa vierailemisena tänää päivänä. Olen paljon tutkinut kiinalaisten matkailun kehittymistä viime vuosina. Kiinassa ulkomaan matkustus kauaksi Eurooppaan on vielä pieni ilmiö väestön kokoon verrattuna. Matkailuteollisuuskin vapautui muutama vuosikymmen sitten ja matkailumainoksiakin alkoi näkymään vasta v. 2005. Sekä jakelutiet että matkailijat itse tarvitsevat aikaa kehittyäkseen. Japanilaisten n. 129 miljoonaa matkailijaa suhteutettuna kiinalaisten 1,3 miljardiin tekee tietenkin tämän matkailun "kypsymisen" haasteelliseksi nopeassa ajassa. Mutta toivossa on hyvä elää ja volyymit ainakin kasvavat. 

Alla olevassa kuviossa on vasemmalla uusi rankingasema ulkomaan yöpymisistä numeraalisesti ja sen jälkeen yöpymiset kohteessa, todelliset saapuneet ja sitten kansainvälisten matkailijoiden viipymä. Viimeisenä on osassa 1 mainittu järjestysnumero viitatakseen kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrään vuonna 2015.

Yöpymiset Suomessa 2015 - järjestys määrissä  
  YöpymisetSaapuneetViipymä Kaikki yöpymiset (kotimaiset ja ulkomaiset)
 KohdeUlkomaisetUlkomaisetUlkomaisetSijoitus  
1Helsinki18393679697131,90 1  
2Vantaa3190512452521,30 3  
3Rovaniemi2581431230792,10 9  
4Kittilä (Levi)203688685933,00 10  
5Inari (Saariselkä)195317939862,10 12  
6Tampere168535741032,30 2  
7Espoo146230727202,00 13  
8Turku142308793411,80 4  
9Oulu107018597541,80 6  
10Maarianhamina100739586541,70 25  
11Kuusamo (Ruka)100703220004,60 8  
12Lappeenranta90754506301,80 14  
13Kolari (Ylläs)87565175355,00 17  
14Muonio74638214203,50 35  
15Sodankylä69252303992,30 33  
16Vaasa66393266812,50 16  
17Imatra64718356551,80 29  
18Kuopio61833281882,20 7  
19Jyväskylä60673295022,10 11  
20Savonlinna60331235102,60 15  
21Lahti46414243181,90 27  
22Mikkeli45705160562,80 20  
23Sotkamo (Vuokatti)4239184605,00 5  
24Enontekiö41822217191,90 34  
25Jämsä3984373935,40 23  
26Kotka38713147692,60 31  
27Joensuu37380157402,40 22  
28Porvoo27922118482,40 37  
29Pori2621594182,80 18  
30Kouvola2264597872,30 30  
31Salla2032250504,00 38  
32Kemi18258110511,70 42  
33Hämeenlinna18154103261,80 26  
34Kalajoki1734422107,80 19  
35Salo1697748483,50 41  
36Heinola1404257612,40 24  
37Seinäjoki1388672101,90 21  
38Lohja1274146872,70 28  
39Kokkola1209550572,40 36  
40Lieksa1165150912,30 40  
41Pelkosenniemi1139325064,50 43  
42Tornio1098970581,60 45  
43Kajaani813145261,80 39  
44Iisalmi474419722,40 44  
45Pietarsaari469818762,50 46  
46Kauhava23029542,40 32  

 

Vantaa on Helsingin kannoilla, mutta heikolla viipymällään. Kohteella olisi erityisesti tarvetta kehittää viipymäänsä, mutta toisaalta rooli liikenteellisenä solmukohtana tiputtaa lukuja alas. Jo sadasosan muutos viipymäluvussa toisi alueelle satoja tuhansia euroja lisää matkailutuloa vuodessa. Vaikka Espoossa jäädään ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä selvästi jälkeen Helsingin ja Vantaan luvuista, niin myönteisenä asiana näen viipymän. Se mahdollistaa - ainakin teoriassa - että useammat matkailuyritykset pääsevät nauttimaan ulkomaisista vieraista ja heidän rahankäytöstään. 

Lapin kohteet nousevat tässä tilastossa huomattavasti korkeammalle kuin mitä edellinen tilasto antoi viitteitä. Rovaniemi, Levi ja Saariselkä ovat monen ulkomaalaisen vieraan kestosuosikkeja. Monet kohteet näyttävät nauttivan pitkästä viipymästäkin, mikä antaa viitteitä siitä, että kohde on syy tulla Suomeen. Tämän vertailun korkeimmat viipymät saavutettiin Lapissa ja sitten Kalajoella sekä Sotkamon Vuokatissa.

Ulkomaisten yöpymisten listauksella nousijoita ovat mm. Ahvenanmaan maakunnan pääkaupunki Maarianhamina, jossa varsinkin ruotsalaiset matkailijat viihtyvät ja saavutettavuuskin on melko turvattu. Mainittujen Lapin kohteiden lisäksi Imatra on tällä argumentilla katsottuna nousija ja varmasti siellä Venäjän markkinoiden läheisyys vaikuttaa - vaikka lähtöalueella on ollut taloudellisia ongelmia ja matkailu Venäjältä Suomeen on suorastaan romahtanut. 

Sitten on kohteita, joissa ulkomaalaisia matkailijoita vierailee, mutta kotimaan markkinat ovat selkeästi merkittävimmät. Kyseiset kohteet ovat tippuneet näiden tulosten perusteella muista kohteista. Kuopio ja Sotkamo (Vuokatti) näistä ehkä isoimpina tippujina. Painopisteet ovat voineet olla enemmän kotimaan markkinoissa tai lähtökohtaisesti ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat olleet jo pienet. Viipymä on mielestäni kohtuullisen hyvä, vaikka Kuopion osalta keskimäärin tuo luku viittaisi enemmän kohteen olevan osana kiertomatkailua. Vuokatti puolestaa olisi ulkomaalaisille vieraillensa se päätarkoitus tulla Suomeen. Tässä olisi hyvä hyvä vertailla pidemmän ajan kehityksen kaarta niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoiden osalta. Ehkä sen vielä teenkin...  :) Porin jazz -tapahtuma ei näytä kuitenkaan vetävän muuten matkailijoita alueelle. Ainakin määrät tippuvat keskimäärin enemmän kuin muilla listalla olevilla paikkakunnilla. Kalajoki on reilussa vuosikymmenessä menettänyt ulkomaisia yöpymisiään. Palvelutarjonta on mielestäni monipuolistunut ja varsinkin majoitusten osalta on tullut lisää tarjottavaa.  Toisaalta jotakin tuttua on vielä jäljellä eli tuo viipymän pituus viittaa alueen suosioon erityisesti pohjoisnorjalaisen keskuudessa. Seinäjoki ei syystä tai toisesta puhuttele samassa määrin kuin vastaava "kilpaileva" pohjalaiskaupunki Vaasa. Viipymässäkin Vaasa vetää pidemmän korren.

Listan lopussa oleville tilanne ei ole mielestäni lohduton. Volyymit eivät ole suuret, mutta ne, jotka ovat sinne menneet, ovat viipymän antamien tietojen pohjalta viihtyneet siellä keskimäärin varsin pitkään. Näkisin jo yli 2 vuorokauden viipymän varsin hyväksi tulokseksi. Ylipäätänsä - jos itse voisin toivoa, niin näkisin matkailukohteiden panostavan erityisesti tuon viipymän kehittämiseen kuin pelkästään tarkastelemaan yöpymisten määriä. Viipymän kehittämisellä luotaisiin varsinkin ohjelmapalveluiden ja nähtävyyksien piiriin luotaisiin uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Myös majoitusten toiminta kestävällä kehityksen mittarilla paranisi. 

Irrallisia kysymyksiä tähän loppuun edellisestä listauksesta johtuen:

  • En verrannut kotimaan matkailijoiden viipymää tässä ulkomaalaisiin, mutta saavutettaisiinko parempi matkailun alueellisen kehittämisen tuloksia panostamalla vielä enemmän juuri ulkomaalaisiin vieraisiin? Tuloksethan eivät valitettavasti näy heti kuten monet teistä varmaan tietävätkin asian.
  • Syntyykö liikematkustuksesta joillekin kaupunki- ja matkailukohteille harha siitä, että niillä todella olisi merkitystä vapaa-ajan matkailun puolellakin? Suomessahan ei julkisteta tilastoja ulkomaalaisten työ- ja vapaa-ajan matkustuksen osalta, mutta kotimaisten osalta kyllä. Mihin tämä kummallinen jako perustuu?  
  • Riittääkö se, että panostaa kohteen saavutettavuuteen (varsinkin lentoliikenne, mutta myös laiva-, bussi- ja junaliikenne) takaamaan matkailun kehittymisen suotuisaan suuntaan? Kokeilin tätä kolme vuotta lentoliikenteen osalta Helsingissä - veronmaksajien rahoilla - ja se näytti tuottavan yöpymisiin hyvän tuloksen ylöspäin kasvuluvuissa. Toisille paikkakunnilla se voi olla mahdollisesti sen päivittäisen lento- tai rautatieyhteyden ylläpitäminen tai kaukobussin reitin jatkuminen kohteen kautta. Kaikki respekti niille kohteille ja -yrityksille, jotka sijaitsevat Helsingin ulkopuolella ja joille tmä saavutettavuuden merkitys on elinehto. 
  • Usein selitetään oman matkailukohteen, tai jopa valtakunnallisesti myönteisiä tai kielteisiä yöpymislukuja tai viipymän kasvua/laskua ILMAN että katsotaan mitä tapahtuu valtakunnassamme muuten, tai Pohjoismaissa tai Euroopassa vastaavasti. Olemmeko vain osa laajempaa ilmiötä? Matkailun työntövoimatekijöitä ei voi unohtaa näissä tarkasteluissa.
Seuraavaksi kaiketi alan laskemaan panos-tuotos -laskelmia ko. kohteiden osalle. Paljonko saa kotimaasta ja paljonko ulkomailta rahaa noilla matkailuvuilla, joita olen esitellyt.  Minkälaisia panostuksia voisi odottaa ko. 46 markkina-alueelta ulkomaan markkinointiin. Tähän voi mennä nyt pieni tovi...  Kiitokset jo nyt mielenkiintoisista ja rakentavista kommenteista! 
Matkailuartikkeli

Invitation: World Travel Market (WTM) in London 2.11 - 4.11.2020

Lue koko artikkeli

ToolBox-travel Consulting Oy on erikoistunut palvelu- ja matkailuyritysten sekä matkailualueiden toimintaedellytysten parantamiseen. Painopiste kaikessa toiminnassa on kansainvälisyys ja kehittyminen.

 

ToolBox Consulting Oy
Maininkitie 2 C 22
FIN-02320 Espoo Finland
Puh. +358 50 375 1328
office [at] toolboxtravel.fi
» Katso tarkemmat yhteystiedot täältä

 

Kotisivut Sivumestari