Uusi Suomen matkailuselvityssarja 2016 alkaa - 44% matkailukohteissa laski yöpymiset vuonna 2016!

Julkaistu 4.4.2017

Lähes puoli vuotta kestänyt edellinen tarkasteluvuosi 2015 päättyi reilu viikko sitten. Siinä tarkastelimme 46 suomalaista matkailukohdetta. Valinta tapahtui ottamalla Tilastokeskuksen tiedoista selkeät kuntakeskukset, kaupungit tai vapaa-ajan lomakohteet. Vain muutaman kohteen osalta otimme tarkasteluun myös seutukunnat (esim. Lahti omanaan ja Lahden seutu). 

Uuden artikkelisarjan muutokset:

  • Vuosi 2016
  • Seuraamme yöpymisiä, saapuneita matkailijoita sekä viipymää. Nyt teemme näiden osalta myös vertailuja vuoteen 2015.
  • Seuraamme vuoden sisällä tapahtuvia muutoksia erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osalta. Useinhan väitetään, että kasvu voidaan hakea vain kansainvälisiltä markkinoilta.
  • Olemme lisänneet neljä uutta kohdetta saaden täyden 50 matkailualuetta vertailun piiriin. Uudet kohteet ovat Forssa (seutu), Hanko, Riihimäki (seutu) ja Pudasjärvi. Nämä kohteet pitäisi olla Suomen suurimmat, jonne rekisteröityneitä yöpymisiä kertyy.
  • Olemme pyrkineet korjaamaan hyvästä viipymästä aiheutunutta vaikutusta heikompaan matkailutuloon ja päinvastoin lisäämällä korjauskertoimia verrattuna kansalliseen viipymävaikutukseen keskimäärin. 
  • Esittelemme mitä julkisen tai yksityisen sektorin markkinointitoimenpiteitä on tarjolla ko. markkinoilla

Aloitamme jälleen kohteesta, joka oli omissa tilastoissamme viimeisenä ulkomaisilla markkinoilla. On syytä muistaa, että tämä järjestys ei välttämättä kerro sitä, mikä merkitys on kohteella kotimaan markkinoilla. Kuitenkin esittelemme sen tilastonumeroina juuri yöpymisiin verrattuna. Osa kohteista on merkittäviä kotimaan markkinoilla, mutta ulkomaan markkinoilla ehkä vetovoimatekijät eivät ole ulkomaisille vieraille riittävät.

Vuosi 2016 ei ollut kaikille matkailukohteille hyvä

Artikkelisarjan ehkä ainoa tehtävä on osoittaa, että yleisessä keskustelussa ja kansallisessa matkailutarkastelussa korostuvat vain tietyt viestit erityisesti median mutta myös jopa julkisen sektorin julkaisemissa viesteissä. Tämä voi antaa väärän mielikuvan siitä, että Suomessa matkailun vetovoimatekijät olisivat samanlaiset ja yhtäläiset jokaiselle kansallisuudelle matkailukohteesta riippumatta.

Yllättävän vähän panostetaan rahoitusta selvityksiin tai tutkimuksiin kohteen matkailijoiden rahankäytöstä, viipymän vaikutuksia matkailukulutukseen, ero saapuneiden matkailijoiden yöpyvien matkailijoiden kohdalla sekä niitä matkailijoita, jotka vain ovat päiväkävijöitä tai vieraat, jotka yöpyvät sukulaisissa tai ei-rekisteröityneissä majoituskohteissa. Jos tilastoja on saatavilla, niitä analysoidaan sitten syystä tai toisesta vähän. Eikä sitä näy yleisessä keskustelussa.

44 % tarkastelussamme olleista matkailukohteista (50 kpl) teki viime vuonna yöpymissä negatiivisen tuloksen kansainvälisillä markkinoilla verrattuna vuoteen 2015! 

Tämä on valitettava tilanne ja ehkä jäänyt muun myönteisemmän matkailukeskustelun ja viestinnän ulkopuolelle. Vaikka yöpymiset kasvoivat valtakunnallisesti, niin osa matkailukohteista hyötyi kasvusta ja osalle kasvua ei tullut laisinkaan - päinvastoin kansainväliset yöpymiset tippuivat. Yhtä yksittäistä syytä ei ainakaan pikaisella tarkastuksella tule esille. Alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuretkin. Tarkastelimme 50 paikkakuntaa, joista 22 kansainväliset markkinointi-toimenpiteet eivät tuottaneet toivottua tulosta. Välttämättä ei matkailukohde tai siellä olevat yritykset edes tee aktiivista markkinointia ko. markkina-alueella eli markkinoita ei ohjata aktiivisesti. Yksityisen sektorin painopisteet voivat olla jossakin muualla kuin paikallisen julkisen sektorin. Toisinaan tehdään markkinointia ilman myynnin esteiden poistamista ja toisinaan kohde on kansainvälisten vieraiden saavuttamattomissa, jolloin markkinointiponnistelut voivat olla turhia.

YK:n alaisen World Tourism Organization ennusti Eurooppaan vuodelle 2016 matkailijamäärien kasvuksi 3,5 - 4,5 %-yksikköön. Suomen luku oli kokonaisuudessaan rekisteröityneissä yöpymiskohteissa kasvua 3,1%, joten jäimme hieman näistä ennusteista. Kotimaisten matkailijoiden - joka kuitenkin on Suomen matkailuelinkeinolle vielä se "selkäranka" - matkailuyöpymiset kasvoivat 2,1 %-yksikköä edellisestä vuodesta. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat paremmin saavuttaen 4,7%-yksikön kasvun.

Ne matkailukohteet, jotka jäivät tämän keskiarvon sekä WTO:n asettaman keskiarvon alle, voisivat tarkastella oman kohteensa markkinointitoimenpiteitä ja valittuja markkinoita. Erityisesti ne, joille huolimatta valtakunnallisesta kasvusta tuli eteen selkeä lasku edelliseen vuoteen kansainvälisillä markkinoilla, ehdottaisimme tarkempaa pysähtymistä. Jos matkailukohde on lopettanut markkinoinnin ko. markkina-alueilla, olisiko syytä käynnistää toimenpiteet uudelleen. Jos markkinat volyymillisesti ja matkailutulon näkökulmasta on merkittävä, niin markkinoinnin hallinnassa on puutteita. Myös kuinka aktiivisesti ollaan markkinoilla? Pelkkä pop-up -tapahtumien järjestäminen kotipaikkakunnallaan ja kohteen elävöittäminen ei tuota toivottua tulosta, jos ei markkinoilla tehdä siihen liittyviä markkinointitoimenpiteitä.

 Vaikka kansainvälinen markkinointi usein voi olla kalliimpaa, tuottaa se kotimaisiin vieraisiin verrattuna yleensä:

1. Paremman viipymän

2. Paremman matkailutulon

3. Paremman matkailupalvelujen käytön

Mutta usein volyymillisesti suomalaiset ovat se tärkein markkina ja sitä ei voi unohtaa tässäkään selvityksessä.

Olisikin mielestämme parempi seurata niin valtakunnallisessa matkailukeskustelussa enemmän myös kilpailutilanteen näkökulmasta tilannetta, jolloin ne onnistumiset tai harmilliset epäonnistumisetkin asettuvat oikeaan mittasuhteeseen. Usein ne ilmiöt, jotka luokittelemme kansalliseksi saavutukseksi ovatkin osa laajempaa, eurooppalaista suuntausta. Matkailuelinkeinon suggeroimiseen ei olisi varaa. Mutta yhteisen tekemisen ilo ja siihen liittyvä flow kantaa pidemmälle. Se sallii myös virheiden tekemisen ja niiden helpomman myöntämisen. Se mahdollistaa uuden toimintamallien kokeilemisen. 

 

Esittelemme ensimmäisenä kohteena Kauhavan

Lisää aiheesta:

Matkailututkimukset
Matkailuartikkeli

Espanjalaisten matkailu Suomessa 2019, 2022 ja 2023 - tulevaisuuden odotukset

Lue koko artikkeli

ToolBox-travel Consulting Oy on erikoistunut palvelu- ja matkailuyritysten sekä matkailualueiden toimintaedellytysten parantamiseen. Painopiste kaikessa toiminnassa on kansainvälisyys ja kehittyminen.

 

ToolBox Consulting Oy
Kalaonnentie 9 B 63
FIN-02230 Espoo Finland
Puh. +358 50 375 1328
office [at] toolboxtravel.fi
» Katso tarkemmat yhteystiedot täältä

 

Kotisivut Sivumestari