Vahvat ja heikot ulkomaan markkinat vuonna 2014

Julkaistu 3.3.2015

Tilastokeskuksen tietoja seuraamalla voisi nopeasti tehdä analyysiä matkailumarkkinoiden merkittävyydestä puhtaasti yöpymismääriä tarkastelemalla. Mediakin korostaa usein tätä argumenttia kuvaamalla Suomen tai matkailualueen onnistumissta tai epäonnistumisesta tietyillä markkina-alueilla. Paljon on keskusteltu viime ja tämän vuoden ajan Venäjän matkailumarkkinoiden merkityksestä Suomen matkailuun. 

Toivoisin, että matkailualueet hankkisivat itsellensä yöpymismäärien lisäksi myös mm. viipymään liittyvää tietoa eri tutkimusyrityksiltä. Art-Travel mm. tarjoaa tätäkin tietoa matkailualueiden käyttöön. Käytin tänään hetkisen aikaa katsastelemalla vuoden 2014 kokonaistilannetta yöpymismäärien osalta laittaen markkina-alueet "paremmuusjärjestykseen" ja sitten tein listan vastaavasti viipymän osalta "voittajista ja häviäjistä". Puhtaasti yöpymismääriin keskittyvä pohdinta tiettyjen markkina-aluiden valinnasta ja niihin kohdistuvasta markkinoinnista sekä matkailupalveluiden tarjonnasta voisi johtaa helposti vääriin tulkintoihin. Miten Sinä tekisit valinnat, jos parametreinä volyymin lisäksi olisi myös viipymä?

Suomen TOP-14 yöpymismäärien osalta vuonna 2014:

1. Venäjä (1 339 355)

2. Ruotsi (534 277)

3. Saksa (498 434)

4. Iso-Britannia (446 424)

5. Ranska (215 163)

6. Yhdysvallat (203 317)

7. Viro (197 600)

8. Japani (191 462)

9. Norja (179 059)

10. Alankomaat (158 508)

11. Sveitsi (131 041)

12. Kiina (127 983)

13. Italia (122 941)

14. Espanja (103 608)

Volyymilliset etäisyydet markkina-alueista toiseen ovat merkittävät. Venäjä on - matkailijamäärien tippumisesta huolimatta - selkeästi merkittävin lähtömaa. Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia seuraava ryhmä. Ranska, Yhdysvallat, Viro ja Japani oman suuren volyyminsa. Vuosien saatossa on myös maakohtaisesti tapahtunut isojakin muutoksia. Italian ja Espanjan tippuminen on ollut silmiin pistävää. Toisaalta Kiinan nousu tärkeäksi volyymimaaksi.

Viipymälukuja vertailtaessa yöpymislukuihin ovat muutokset suuremmat. Viipymähän kertoo keskimääräisesti kuinka eri lähtömaista olevat ulkomaiset matkailijat ovat viipyneet Suomessa. Suomen sisällä voi olla eroja eri kansallisuuksien osalta. Eli kaikki kansallisuudet eivät jakaannut tasaisesti maamme sisällä. Mutta ne matkailukohteet ja -alueet, joiden alueilla ko. kansallisuudet vierailevat tulisi pohtia, sijoittavatko rahansa puhtaasti yöpymisvolyymeihin vai olisiko laskennallisesti myös ajateltava viipymävaikutuksia mm. matkailupalveluiden tarjonnan näkökulmasta.

Suomen TOP-14 viipymä lähtömaiden mukaan vuonna 2014:

1. Ranska (2.63 vuorokautta, keskimäärin ranskalainen vieras on Suomessa reilut kaksi vuorokautta)

2. Iso-Britannia (2.48)

3. Viro (2.37)

4. Sveitsi (2.27)

5. Espanja (2.22)

5. Alankomaat (2.22)

7. Yhdysvallat (2.18)

8. Venäjä (2.17)

9. Italia (2.10)

Keskiarvo ulkomaan markkinoilta (2.09)

10. Saksa (2.01)

11. Norja (1.93)

12. Japani (1.87)

13. Ruotsi (1.78)

14. Kiina (1.50)

Viipymät näyttävät pieniltä eroilta lähtömaiden vertailussa, mutta kun ne kerrotaan esim. matkailutulolla, niin huomaa kuinka paljon ansaitaan ... tai sitten ei omilla valinnoillamme. Muutaman sadasosan prosenttiyksikön muutos on merkittävä matkailutulon kannalta. Tämän tiedon varassa jättäisin viipymän keskiarvon alapuolelle jääneet markkina-alueet huomioimatta, vai kuinka? Jos käytössä on vain rajallinen määrä taloudellisia ja fyysisiä resursseja, niin eikö tämä olisi mahdollinen lopputulos? Entä jos yhdistäisi yöpymistulokset ja viipymän? Tulos olisi jo ehkä parempi myös matkailualueiden yritysten kannalta. Tähän voisi lisätä sesonkivaikutukset, asiakassegmenttien tuoman lisäarvon matkailukohteen mielikuvaan ja matkailupalveluiden kehittämiseen, matkailutulon (välillinen ja välitön) suhde eli mihin asioihin matkailija jättää rahansa? Kaikki tulo kun ei generoidu takaisin matkailuelinkeinon kehittämiseen tai matkailumarkkinointiin. Lopuksi matkailukohteen saavutettavuuden huomioiminen sekä matkailuhierarkian tuoma kulttuurellinen lisä antaa viitteitä siitä kuinka helposti voi eri markkinoille penetroitua ja kuinka pitkään se kestää. Ehkäpä näillä tiedoilla voisi jo paremmin lähteä päättämään minne markkinoille lähtisi ja miten. Samalla se kuitenkin tuo mieleen sanonnan, että "tieto lisää tuskaa." Valinnan kriteerejä onkin enemmän. Oma kantani on ollut valintojen osalta, että esim. julkisen sektorin, joka usein tekee näitä selvityksiä - tai jotkut tekevät - tulisi myös katsoa tulevaisuuteen trendien ja taloudellisten mittareiden osalta. Tämä tieto tulisi jakaa matkailuelinkeinolle, yksityiselle sektorille ja perustella valintoja myös tästä näkökulmasta. Jotkut markkinat eivät nyt ole vetovoimaisia, mutta ehkä muutaman vuoden jälkeen ovat.

Harmi, että ei ollut esittää viipymätilastoja Australiasta tai Intiasta. Kokemukseni perusteella ne "pesisi" edellä mainitut lähtömaat mennen tullen. Lähtisitkö siis markkinoimaan Australiaan tai Intiaan?...  :) 

(Lähde: Majoitustilastot, Tilastokeskus 2014)

Matkailuartikkeli

Kutsu: Matkailun Kehittämispäivä 14.6.2021

Lue koko artikkeli

ToolBox-travel Consulting Oy on erikoistunut palvelu- ja matkailuyritysten sekä matkailualueiden toimintaedellytysten parantamiseen. Painopiste kaikessa toiminnassa on kansainvälisyys ja kehittyminen.

 

ToolBox Consulting Oy
Maininkitie 2 C 22
FIN-02320 Espoo Finland
Puh. +358 50 375 1328
office [at] toolboxtravel.fi
» Katso tarkemmat yhteystiedot täältä

 

Kotisivut Sivumestari